Miten se on edes mahdollista?

Että minä sanon vaikka että juoksen kesällä 10 km pysähtelemättä putkeen. Niin nyt tänäkin iltana istun kotonani ja mietin ett pitäis varmaan vähän kokeilla sitä juoksujuttua, menihän se viime kesänä pari kertaa muutaman kilsan ajan ihan kivasti. Ja sitten minä vain jätän sen tekemättä. Ilta toisensa jälkeen mietin ett no nyt kyllä pitäis, mutta en tee. Mikä hiton järki?

Ja sitten mietin ett pitääpä elää nyt hetki oikein pihistellen kun tuli odottamaton rahanmeno alkukuusta, että nyt on vaan pakko selvitä minimillä seuraavaan tiliin. Niin onko se silloin oikea aika saada idea ett nyt leivotaan, tunkea arvokkaat 15 euroa kauppaan, ja leipoa PIELEEN joku juuttaan käntty, jota ei sitten oikeasti voi syödä kukaan! Paljon vähemmällä vaivalla olisin selvinnyt kun olisin vain polttanut ne 15 euroa ja nauranut diabolisesti!

Onko jossain kohti mennyt päänupin ohjelmointi pahasti pieleen? Kun systemaattisesti pilaa kaiken minkä järjellä saa hyväksi suunniteltua? Tämä antaa kyllä uutta perspektiiviä taas, kun seuraavan kerran tarkastelen tyhjyyteen tuijottaen elettyä elämääni ja tähänastisia tehtyjä valintoja.

Jos vaan seuraavalla kerralla kun päätän poistua kotoani portaita pitkin, hyppään vain parvekkeelta, Ainakin yhdesti menisi tämä varsinainen suoritus tehokkaammin kuin suunniteltu.